Matt McGrath
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Matt McGrath vuonna 1911. | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tukholma 1912 | moukari | |
 Hopeaa |
Lontoo 1908 | moukari | |
| Hopeaa |
Pariisi 1924 | moukari | |
Matthew John ”Matt” McGrath (28. joulukuuta 1875 Nenagh, Tipperaryn kreivikunta, Irlanti – 29. tammikuuta 1941 New York, Yhdysvallat)[1] oli irlantilaissyntyinen yhdysvaltalainen poliisi, moukarinheittäjä ja olympiavoittaja. McGrath voitti viimeisen olympiamitalinsa 48-vuotiaana, ja hän on vanhin olympialaisten yleisurheilumitalisti. McGrath voitti seitsemän Yhdysvaltain-mestaruutta sekä moukarin- että painonheitossa.
Muutto Yhdysvaltoihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]McGrath syntyi Irlannissa ja muutti Yhdysvaltoihin teini-ikäisenä 1890-luvulla. Hän liittyi 1902 New Yorkin poliisiin ja sai vuonna 1905 urhoollisuusmitalin pelastettuaan itsemurhaa yrittäneen henkilön Harlemjoesta.[2]
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]McGrath nousi maailman huipulle moukarinheitossa vasta 27-vuotiaana. Ensimmäisen maailmanennätyksensä hän heitti vuonna 1907. Tulos oli 52,90 metriä.[3] Hän sai pitää ennätystä muutaman kuukauden, kunnes John Flanagan vei sen takaisin itselleen.[4] Ensimmäisen Yhdysvaltain mestaruutensa hän voitti vuonna 1908. Sen ansiosta hän pääsi edustamaan Yhdysvaltoja myös vuoden 1908 olympialaisiin, joissa hän sijoittui hopealle tuloksella 51,18 metriä.[3]
McGrath voitti toisen Yhdysvaltain-mestaruutensa 1910 ja heitti lokakuussa 1911 maailmanmennätyksen 57,10 metriä. Vuonna 1912 McGrath voitti jälleen Yhdysvaltain-mestaruuden ja pääsi edustamaan Yhdysvaltoja vuoden 1912 olympialaisiin. Tukholmassa hän oli moukarinheitossa ylivoimainen. Hänen voittotuloksensa oli 54,74 metriä, joka säilyi olympiaennätyksenä 24 vuoden ajan. Hänen kuudesta heitostaan lyhin oli noin 4,5 metriä pidempi kuin hopeamitalistin pisin heitto.[3] Voittotulos rikkoi Flanaganin neljä vuotta vanhan olympiaennätyksen 2,82 metrillä.[5]
McGrath kilpaili myös olympialaisissa 1920. Niissä hän loukkasi kuitenkin polvensa toisessa heitossa eikä pystynyt enää jatkamaan. Hän sijoittui lopputuloksissa viidenneksi.[4] Mitaleille McGrath palasi vuoden 1924 olympialaisissa, kun hän sijoittui hopealle.[3] McGrath oli tuolloin jo 48-vuotias, ja hän oli edelleen vuonna 2016 olympiahistorian vanhin yleisurheilumitalisti.[6]
McGrath nousi moukarinheiton huipulle myöhään, mutta hän säilyi aivan maailman kärjessä 50-vuotiaaksi asti. Seitsemännen Yhdysvaltain-mestaruuteensa hän voitti vuonna 1926, ja hän oli edelleen maailmanlistan kymmenen parhaan joukossa vuonna 1928. Moukarin lisäksi McGrath kilpaili painonheitossa, jossa hän voitti seitsemän Yhdysvaltain-mestaruutta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Matt McGrath Bio, Stats, and Results Olympics at Sports-Reference.com. Arkistoitu 9.10.2009. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Dwyer, Ryle: NEWS FEATURE: Pistorius case reminiscent of Irish Olympian McGrath Irish Examiner. 23.2.2013. Irish Examiner Ltd. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Matt McGrath USA Track & Field, Inc. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Olympic Flashback: The Irish Whales RTÉ. 25.7.2012. RTÉ Commercial Enterprises Ltd. Viitattu 20.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 115. Otava, 1970.
- ↑ Butler, Mark (toim.): Rio 2016 Olympic Games Athletics Statistics Handbook (pdf) (s. 23–24) IAAF. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matt McGrath Wikimedia Commonsissa
|
1900: John Flanagan | 1904: John Flanagan | 1908: John Flanagan | 1912: Matt McGrath | 1920: Patrick Ryan | 1924: Frederick Tootell | 1928: Patrick O’Callaghan | 1932: Patrick O’Callaghan | 1936: Karl Hein | 1948: Imre Németh | 1952: József Csermák | 1956: Harold Connolly | 1960: Vasili Rudenkov | 1964: Romuald Klim | 1968: Gyula Zsivótzky | 1972: Anatoli Bondartšuk | 1976: Juri Sedyh | 1980: Juri Sedyh | 1984: Juha Tiainen | 1988: Sergei Litvinov | 1992: Andrei Abduvalijev | 1996: Balázs Kiss | 2000: Szymon Ziółkowski | 2004: Kōji Murofushi | 2008: Primož Kozmus | 2012: Krisztián Pars | 2016: Dilšod Nazarov | 2020: Wojciech Nowicki | 2024: Ethan Katzberg |
